Työkyvyn ja talouden forumin paneelissa, Finlandia-talolla keskusteltiin huippuammattilaisten johdolla työstä, tulevaisuudesta ja monia työnantajia ja -tekijöitä askarruttavasta aiheesta: miten työkyvystä voi pitää huolta? Lue tästä paneelin parhaimmat palat.
Paneelikeskustelu käytiin Jaakko Alamäen johdolla ja yleisö sai esittää kysymyksiä. Paneelin vieraina olivat Keskinäisen Työeläkevakuutusyhtiö Elon toimitusjohtaja Satu Huber, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry:n johtaja Saana Siekkinen sekä Keskinäisen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen toimitusjohtaja Timo Ritakallio.
Skarppausta työllisyysasteeseen
Paneeli pistettiin käyntiin keskustelemalla aluksi Suomen taloudesta ja sen kasvusta. Timo Ritakallio kertoi Ilmarisen ennustaneen 2% kasvua tälle ja ensi vuodelle. Hän totesi, että vuosien 2006-2007 vaiheilla Suomen BKT oli samalla tasolla kuin Ruotsissa. Nyt se on kuitenkin 20% alempana – eli vaikka ennusteet taloudesta ovat positiivisia, on Suomella paljon kiinniotettavaa. Työllisyysasteen olisi erityisen tärkeää olla korkeampi kuin nykyinen 68-69%, Ritakallio piti 75 prosenttia hyvänä tavoitteena."Työ olikin paneelin puhutuimpia aiheita – miten työelämä on muuttumassa?"
SAKin teettämän tilastotutkimuksen mukaan kolmen viime vuosikymmenen aikana Suomesta on kadonnut yli 600 000 työpaikkaa, joihin on riittänyt perusasteen koulutus. Useimmissa työpaikoissa siis vaaditaan koulutusta, ja alueelliset erot tässä ovat hyvin isoja. Pelkän peruskoulun käyneet ovat töissä vain puolet työiästään.
Paneelissa nostettiin esiin, että on tärkeää tehdä toimenpiteitä sen eteen, jotta työnteko kannattaisi. Lisäksi Saana Siekkinen korosti yksilön omien valmiuksien hyödyntämistä. Satu Huber kommentoi: ”Puhutaan paljon siitä, että nuoret ovat erilaisia kuin vanhat, mutta onneksi me kaikki olemme erilaisia.”
Ilmoittaudu kiinnostavaan webinaariin (23.5.2018), jossa pureudumme heikommassa asemassa olevien työnhakijoiden työllistyvyyden merkitykseen koko yhteiskunnan näkökulmasta!
Johtaminen ja motivaatiotekijät pöydälle
Työelämän murroksella nähtiin iso vaikutus myös johtamisen tapoihin ja esimiestyö puhututti paneelissa paljon. Satu Huber nosti esiin lähiesimiehen roolin ja taidon löytää alaisten motivaatiotekijät.
”Mikä on se asia, joka motivoi työntekijääni?”
Paljon puhutusta työn merkityksellisyydestä Huber antoi käytännön esimerkin. ”Miten esimerkiksi kaupan myyjä voi tuntea itsensä merkityksellisesti? Mikä vaikutus onkaan iloisella myyjällä siihen väsyneeseen asiakkaaseen.” Huber itse kertoi ilahtuvansta aina Elotalon vahtimestarista. ”Hän hymyilyttää. Niin positiivinen ihminen!”
Paneelissa esitettiin kiperä kysymys: miksi työkykyhaasteet menevät usein vastakkainasetteluksi?
Saana Siekkinen totesi: ”Varmasti tilanteita on erilaisia. Työpaikalla olisi hyvä olla sovittuna, miten tilanteet hoidetaan – se kenties helpottaa, ettei asia tule yllätyksenä. Isoissa yrityksissä on selvää, kuinka toimitaan ja milloin työterveyshuolto tulee mukaan. Pienissä yrityksissä ei asiat ole ehkä näin selviä. Olisi tärkeää viedä viestiä myös pienemmille työpaikoille.
”Sen ihmisen kohdalla on kyse tragediasta – miten hän tulee työllistymään? Se on tosi kova paikka."
Varhainen välittäminen käyttöön
Satu Huber painotti, että varhainen välittäminen on hyvää ja vastuullista johtamista; esimiestyön perusasioita. ”Varhaisen välittämisen mallit on tärkeitä olla olemassa, mutta niitä pitää myös muistaa käyttää. Omat ongelmansa on sen kanssa, ettei uskalleta keskustella asioista ajoissa", Huber totesi.
Myös Timo Ritakallio oli samaa mieltä: ”Varhainen välittäminen kuuluu osaksi normaalia esimiestyötä. Näen, että ihmisiä voidaan valmentaa ajoissa. Jos on sellaisia ongelmia, jotka ovat jossain määrin itse aiheutettuja, niin niihin pitää puuttua. Korostan hyvää ja vastuullista johtamista.”
Saana Siekkinen muistutti maalaisjärjen käytöstä johtamisessa. Hän antoi konkreettisen esimerkin kuuntelemisen merkityksestä.
”Olen itse huomannut, että jos en ole ollut toviin toimistolla, ja kun kävelen toisen luo ja kysyn mitä kuuluu, niin saattaa tulla isompi ryöppy kerralla. Ei johtaminen ole rakettitiedettä. Kunhan on kiinnostunut ja kysyy sekä tarttuu asioihin.”
Miten vastuu jakautuu muuttuvassa työelämässä?
Saana Siekkinen nosti esiin myös uudet työn tekemisen tavat. Miten esimerkiksi työturvallisuudesta huolehditaan, kun on monen työnantajan työntekijöitä yhdessä? Kommunikointi on silloin tärkeää. Myös freelancerille syntyy iso vastuu: jää omalle kontolle huolehtia työkyvystä ja hyvinvoinnista.
”Joudumme miettimään vastuita ihan uudelle tavalla muuttuvassa työelämässä”, totesi Siekkinen. Paneelin lopulla pohdittiinkin paljon yksilön omaa vastuuta omasta työhyvinvoinnistaan.
”Jos on fyysisesti hyvässä kunnossa, on lähtökohtaisesti hyvässä työkyvyssä. Etenkin palautuminen on tärkeää. On hyvin keskeistä, että ihmiset pitäisivät itsensä kunnossa”, totesi Timo Ritakallio. ”Se on työelämän ja koko kansantalouden ongelma, ja etenkin yksilön. Jos ei huolehdi itsestään, nukkuu huonommin, ei jaksa töissä, ei jaksa harrastaa, ei palaudu.”
Vastuu on ihmisellä, mutta työnantajan kannattaa kannustaa. Ilmarinen esimerkiksi palkkasi viime kesänä liikuttajan, joka kannustaa henkilöstöä liikkumaan ja tekee liikunta- ja ravinto-ohjelmia.
”Kokeilimme sitä kesän, ja äänekkäästä vaatimuksesta johtuen palkkasimme hänet kokonaan. Nyt yhä useampi on kiinnostunut itsensä huolehtimisesta ja niska-hartia-ongelmat ovat vähentyneet. Liikuttaja-mallia voi matkia niin paljon kuin haluaa!” yllytti Ritakallio.
Satu Huber totesi, että työkykyjohtamisen vastuuta ei voi ulkoistaa, sillä se on ihan perusesimiestyötä. ”Työntekijän on silti ymmärrettävä, että hänellä on oma vastuunsa.”
Paneelin lopuksi palattiin vielä työkykyhaasteisiin, ja pohdittiin pitäisikö löytyä kannustimia siihen, että vajaakuntoisia ihmisiä voisi palkata myös – se voisi olla arvokasta ihmiselle itselleen ja työyhteisölle monimuotoisuuden näkökulmasta.
Paneelin isäntä Jaakko Alamäki totesikin, että Baronan työkykypalveluiden puolella on huomattu konkreettisesti, että työkyvyttömyys ei ole yksiselitteistä: usein ihminen on omassa alkuperäisessä työssään työkyvytön, mutta toisessa työssä joko osittain tai täysin työkykyinen.
”Kolme neljäsosaa asiakkaistamme on työkokeilun jälkeen saanut työsuhteen. Se on merkki, että työnantaja on halunnut valita juuri hänet työsuhteeseen. Miten osattaisiin nähdä paremmin koko osaamisen kirjo?”
Tietoa panelisteista
Satu Huber @SatuHuber, toimitusjohtaja, Keskinäinen Työeläkevakuutusyhtiö Elo. Satu toimii muun muassa Eläketurvakeskuksen, TELAn, Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLAn sekä YIT Oyj:n hallitusten jäsenenä.
Timo Ritakallio @RitakTi, toimitusjohtaja, Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen. Timo on Outotec Oyj:n hallituksen varapuheenjohtaja, TELAn hallituksen puheenjohtaja, Finanssialan keskusliiton hallituksen jäsen sekä Suomen Olympiakomitean hallituksen puheenjohtaja.
Saana Siekkinen @SaanaSiekkinen, johtaja, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry. Saana on muun muassa Kelan hallituksen jäsen, Työttömyysvakuutusrahaston hallituksen varapuheenjohtaja, Varman hallintoneuvoston jäsen ja Kuntoutuskomitean jäsen.
VIDEO: Nyt pääset katsomaan paneelikeskustelun (ja koko Työkyvyn ja talouden Forumin)!
Aiheet: Työhyvinvointi, HR
