Kyky kohdata muutos ja uudistautua on yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, joita organisaatiolla tulee olla jotta se voisi saavuttaa pitkäjänteistä menestystä. Harva liiketoimintamalli on nykyään sellainen, että sen hyvinvoinnin varaan voitaisiin tuudittautua ja jatkaa loputonta hymyilyä matkalla pankkiin.
Kuluttajakäyttäytyminen muuttuu nopeasti ja tuotteiden tai palveluiden käyttöikä on entistä lyhempi. Kuinka moni meistä nykyään esimerkiksi asioi matkatoimistossa, ostaa cd-levyjä tai käy videovuokraamossa muuten kuin karkkiostoksilla? Nämä ovat hyviä esimerkkejä muutoksista, joita eri toimijat ovat kohdanneet eri tavoin.
"Järkevällä ennakoinnilla ja suunnitelmallisuudella menestyjät ovat kyenneet luomaan itsensä uudelleen ja nousemaan tuhkasta kuin Feniks-linnut."
Mikäli taas merkit tulevasta on kuitattu olankohautuksella, on muutos ja liiketoiminnallinen vaikutus saattanut yllättää toimijan kuten talvi autoilijan. Vaikka kaikki muutokset eivät aina olekaan vaikutuksiltaan näin fataaleja, on fakta se, että menestyvä liiketoiminta kaipaa jatkuvaa uudistumista. Mihin kaikkeen sitä sitten tulisi varautua ja mitä se vaatii organisaatiolta?
Muutostarve on yksilöllinen jokaiselle organisaatiolle
Muutostarve ja ratkaisu siihen ei ole koskaan geneerinen. Muutostarpeet ovat yksilöllisiä riippuen organisaatiosta, markkina-alueesta, jossa toimitaan sekä siitä, mikä tähän mennessä on ollut juuri kyseisen organisaation kilpailuetu.
Tärkeintä onkin pysyä jatkuvasti valppaana ja analysoida liiketoiminnan tulevaisuutta: millainen toimintakenttämme on muutaman vuoden päästä ja miten siellä pärjätään? Tämän jälkeen voidaan valita oma strateginen suunta: mihin asioihin keskitymme ja millä erottaudumme muista?
Digitalisoinnin tarvetta ei voi ohittaa
Monesti muutoksien taustalla on teknologian kehitys ja sen mahdollistama kulutustottumusten ja käyttötapojen muutos. Kuten aikaisemmin kuvatuissa esimerkeissä, tällainen muutos saattaa suurimmillaan ajaa kokonaisen liiketoiminta-alan tarpeettomaksi. Oman toiminnan digitalisointi on asia jota ei voida ohittaa, mutta sekään ei kuitenkaan ole mikään Graalin malja, joka itsessään katkaisee syöksylaskun kuin ihmeen kaupalla.
Kilpailuetua on mahdollista saavuttaa myös muilla keinoilla, kuten luomalla ostettavalle palvelulle mahdollisimman laadukas asiakaskokemus. Hyvänä esimerkkinä näin suoratoistopalveluiden aikakaudella on korttelikinot, jotka tuntuvat yleistyvän vaikka elokuvateattereille on ennustettu kuolemaa jo vuosien ajan. Korttelikinossa asiakas ei välttämättä maksa siitä uusimmasta hittielokuvasta tai parhaan audiovisuaalisen teknologian mahdollistamasta kokemuksesta vaan nostalgisesta elämyksestä, jolla on helppo piristää arkeaan pienellä vaivalla.
Miten tehostat kannattamatonta toimintaa?
Kaikki muutokset eivät kuitenkaan välttämättä ole kokonaan disruptoivia. Nykyinen liiketoimintamalli voi olla muutoin oikein toimiva ja kysytty, mutta ulkoinen markkinapaine on ajanut sen kannattamattomaksi nykyisessä muodossaan. Jotta liiketoimintaa olisi mahdollista tehdä myös tulevaisuudessa, on sitä pystyttävä tehostamaan jollain tavalla.
Usein puhutaan työvoiman siirtämisesta halvempiin maihin kustannussäästöjen perässä, mutta toinen vaihtoehto voi olla pyrkimys tehostaa nykyistä mallia esimerkiksi prosessien viilaamisella tai vaikkapa osaprosessin automatisoinnilla. Yksi vaihtoehto on myös tässäkin tilanteessa keskittyä laatuun sen sijaan, että painaa hintaa alas – eli erottautua muista toimijoista niin korkealla laadulla ja henkilökohtaisella palvelulla, että siitä ollaan valmiita maksamaan enemmän.
Jatkuva muutos osaksi arkea
Teknologian kehitykseen ja digitaaliseen transformaatioon liittyvä keskustelu herättää aina tunteita ja tulevaisuus nähdään helposti uhkakuvien kautta: Mikäli työpaikat eivät ole jo entuudestaan siirtyneet alemman kustannustason maihin, tulevatko robotit ja tekoäly viemään ne loputkin jäljelle jääneet? Asia ei kuitenkaan ole näin mustavalkoinen ja tällaisesta skenaariosta ollaan todellisuudessa aika kaukana.
Kannattaa kuitenkin vähintäänkin pohtia tai pilotoida uutta teknologiaa tai muita tapoja kiihdyttää nykyistä liiketoimintaa tai luoda uutta. Avainasemassa onkin pysyä jatkuvasti pienessä muutoksessa ja luoda siihen positiivisesti suhtautuva organisaatiokulttuuri.
Älä pelastaudu vasta viime hetkellä
Muutoskykyinen organisaatio kannustaa oppimaan, kokeilemaan sekä myös erehtymään ja oppimaan uudelleen. Jatkuvassa muutoksessa eläminen tuo varmasti mukanaan haasteita, mutta pienempi paha se on, kuin pakon edessä mukautuminen ja viime hetkellä pelastautuminen.
"Pieniä muutoksia on helpompi ajaa sisään päivittäiseen toimintaan kuin uudistaa koko liiketoiminta kertaheitolla."
Ajatus on hiukan sama kuin urheilumaailmassa uusien pelaajien sisäänajaminen joukkueeseen: vähitellen virheiden ja oppimisen kautta pelaaja kehittyy ja sulautuu osaksi kokonaisuutta ja joukkue uudistuu pala palalta. Toinen vaihtoehto on toki huomata että aikaisemmin niin menestyvän joukkueen parasta ennen päivämäärä ehti jo mennä umpeen ja nyt ollaan isomman jälleenrakennuksen parissa. Kumpi mahtaakaan olla järkevämpi tapa?
Muutoskykyisyys lähtee johtamisesta
Onnistunut muutos on aina yhdistelmä sekä vanhaa että uutta. Jotta organisaatio pysyisi muutoskykyisenä, vaatii se ennen kaikkea hyvää johtamista. Jatkuva muutos tulee saada implementoitua osaksi arkea ja se on nähtävä positiivisena mahdollisuutena.
Muutoskykyisessä organisaatiossa seurataan toimintaympäristön tapahtumia ja uskalletaan antaa kokeilukulttuurille sijaa. Ennen kaikkea kuitenkin muutoksia ei tuoda sisään ylhäältä alaspäin vaan osallistetaan työntekijät muutosprosessiin sekä annetaan heille tilaa ja luottamusta kehittää sekä itseään että koko organisaatiota. Menestyvässä organisaatiossa ei jämähdetä paikalleen, sillä ainoa mikä on pysyvää, on juuri se muutos itsessään.
Muutosjohtaminen voi olla työlästä. Poimi oppastamme loistavat vinkit yrityksen digitaaliseen transformaatioon.
Aiheet: Tuottavuus, Tulevaisuuden työ, IT
