[Webinaaritallenne] Palkkauksen digitalisaatio raivaa tietä työnteolle 

Palkanmaksun ja työllistämisen monimutkaisuus on paitsi yritysten, myös yksityishenkilöiden haaste. Siksi digitalisaatio-aiheisen webinaarisarjan toisessa osassa fokus on juuri palkanmaksussa ja työllistämisessä.

Webinaarissa Palkkauksen digitalisaatio – miten palkataan tulevaisuuden osaaja? keskustellaan työelämän murroksesta ja siitä miten se vaikuttaa tulevaisuuden osaajien työllistämiseen ja palkkausmalleihin. Henri Pynnösen vieraana on palkkaus.fi:n perustaja Janne Isosävi. 

Yrityksen alkusysäyksenä  arkinen ongelma

Janne Isosävi kertoo, että Palkkaus.fi -palvelun tarina sai alkunsa konkreettisesta arkielämän haasteesta: miten palkata lastenhoitaja?

”Vaimoni, joka on tutkija, sai yllätyskeikan yliopistolta puoleksi vuodeksi ja ajattelimme, että hei palkataan oma lastenhoitaja siksi aikaa. Sehän on täysin mahdollista, Helsingin kaupunki tukee ja sen täytyy olla tosi kätevää... No - - ", Isosävi alleviivaa yllätystä, joka selvisi pian.

Yksinkertaiselta kuulostanut ratkaisu perheen arkiseen haasteeseen paljastui valtavaksi monisäikeiseksi kokonaisuudeksi, jonka läpiviemiseen vaadittiin kommunikointia useiden eri tahojen kanssa. Isosävi on piirtänyt tästä havainnekuvankin:

”Kuva on inspiraationa siitä, mitä yksityinen ihminen joutuu miettimään palkatessaan lastenhoitajaa. Periaatteessa lastenhoitajan palkkaaminen pitäisi olla yksinkertainen keissi. ” 

Syntyi ajatus digitaalisesta järjestelmästä, joka tekee palkanmaksusta helppoa ja turvallista myös yksityishenkilöille. Vuonna 2014 julkistettiin käyttöön palvelu kotitalouksille ja yksityishenkilöille, jonka jälkeen sama palvelu avattiin mahdolliseksi yrityksille ja yrittäjille.

Palkkapäivä joka päivä – kohti joustavampaa työelämää

Webinaarissa Henri Pynnönen ja palkkakiemurat perin pohjin tunteva Janne Isosävi lähtevät liikkeelle siitä, mitä palkkauksen digitalisaatio konkreettisesti tarkoittaa.

"Paperi pois. Kun digitalisoitaan ja automatisoidaan prosesseja mahdollisimman pitkälle, saadaan nopeutta ja tehokkuutta sekä poistettua virheitä."

Palkanmaksun digitalisaation tavoitteena on siis palkanmaksuprosessien tehostaminen ja kustannusten vähentäminen. Tulevaisuuden visiona on, että suoritetun työn voi maksaa helposti ja nopeasti mobiilissa jokaisen suoritetun työn jälkeen.

Isosävi toteaa, että kun palkanmaksu helpottuu, pystyy maksamaan palkkaa pienemmistäkin töistä. Hän antaa klassinen esimerkin: laituriremontti mökillä.

"Siinä on aiemmin voinut kossupullo vaihtua. Siitä voidaan siirtyä siihen, että kännykällä voi maksaa paikalliselle remppamiehelle heti palkan ja kaikki on oikein, tapaturmavakuutuskin on kunnossa. Ettei se talkookirves ole jalassa, ja sitten ihmetellään, että oliko tämä talkoota vai mitä tämä oli. On kaikkien etu, että palkanmaksu saadaan tehokkaaksi", Janne toteaa. 

Joustavuutta työllistämiseen

Palkanmaksuprosessien kehitys on tärkeää myös kovaa vauhtia muuttuvien työllistymismallien takia. Yhä enenevissä määrin kokonaistyömäärämme muodostuu eri työnantajille tehtävästä työstä; joko kokonaan tai osittain vakituisen työn ohella tehtävistä projekteista tai työkeikoista.

Osaltaan tätä kehitystä on kiihdyttänyt työnvälitykseen suunnatut alustapalvelut, joiden kautta on helppoa ja mahdollista hakea lisätöitä niin Suomesta kuin ulkomailtakin.

Lisätyö voi olla esimerkiksi IT-lähitukihenkilön asennustehtäviä, kun yritykseen tarvitaan yllättäen moninkertainen määrä henkilöitä asentamaan uusia ohjelmia. Se voi myös olla erikoisosaamista vaativaa, kuten graafikon tai websivuston kehittäjän työtä tai jopa startupin markkinointistrategian kehitystyötä.

Kaikissa näissä etuna on, että palkanmaksu on helppoa niin yritykselle kuin työntekijällekin. Ideaalitilanne olisikin, että työ saataisiin kuitattua mahdollisimman nopeasti tehdyksi ja palkka maksettua pikimmiten.

Helpompia keinoja hallinnollisten siilojen tilalle

Webinaarissa pohditaan myös työllistämisen isompaa kuvaa. Janne kuvailee, sanojensa mukaan provosoiden, että elämme yhä säätelevän mallin mukaan, joka on peräisin 1970- ja 1980 -lukujen työelämästä. 

"Sen lähtökohta on, että meillä on korporaatioita, joissa on pysyvästi tietty määrä työntekijöitä tekemässä samaa työtä aina samalla tavalla – korkeintaan joskus palkataan lisää, mutta sekin on voitu reguloida vaikeaksi. Eihän se ihan vastaa sitä, mitä työelämä on. En tiedä, onko koskaan vastannut. Provosoiden, tämä on se 'reguloinnin framework.'"

Se johtaa Isosävin mukaan siihen, että ihmiset saa hallinnollisen leiman otsaansa: sinä olet nyt työtön työnhakija, sinä yrittäjä, sinä osa-aikaeläkeläinen.

"Näiden rajojen ylittäminen on hyvin vaikeaa. Jos opiskelijana päättääkin tempaista ja tehdä täysillä kuukauden ajan töitä, saattaa tulla hirveä rumba selitellä sitä joka paikkaan." 

"Mielestäni hallinnolliset siilot pitäisi poistaa. Jolloin ihminen voi vain tehdä töitä. That's it."

 
Webinaarissa puhutaan palkanmaksusta myös työntekijän näkökulmasta. Isosävi nostaa esiin, että harva oikeasti, aidosti osaa lukea palkkalaskelmaansa ja ymmärtää toimia sen takana.

"Pitäisihän sen olla niin, että voi ymmärtää, miten palkanmaksu toimii – ei se mitään rakettitiedettä ole."

Yhtäkaikki työelämän murros on nähtävillä useilla eri tasoilla. Sen lisäksi, että se muuttaa tapoja tehdä töitä sekä rooleja, joissa toimimme, se muuttaa myös työntekoon liittyviä tukifunktioita.

Työelämän murroksen myötä myös organisaatioiden on uudistuttava. Lataa kokonaisvaltainen opas yrityksen digitaaliseen transformaatioon, jossa yritysyhteisömme asiantuntijat kertovat kokemuksiaan digitaalisesta transformaatiosta ja siitä kuinka rakentaa edellytykset yrityksen digitaaliselle kehitykselle.